Kansainvälisten kokoonpanojen edut ja haitat CS:GO:ssa

Mitkä ovat kansainvälisen kokoonpanon määrittelevät asiat, miksi organisaatiot päättävät laajentua ja mistä haasteista heidän on selvittävä? Ympäristössä, joka kallistuu jatkuvasti hieman enemmän kansainvälisyyttä kohti, haluan ajatella tässä hetken aikaa asiaa ääneen.

Etu: Laajempi valikoima lahjakkuuksia

Selkein etu kansallisten tai kielellisten esteiden ylittämisessä on se, että tiimiin potentiaalisesti lisättävien pelaajien valikoima kasvaa lähes eksponentiaalisesti. Täten tiimin kandidaattien laatu ja määrä kasvaa heti, kun he päättävät kansainvälistyä.

Olisi vilpillistä teeskennellä, että kommunikointi toisella tai kolmannella kielellä ei haittaisi suorituksia.

Vien sen vieläkin pidemmälle. Eri maista ja perinteistä tulevien pelaajien yhdistäminen laajentaa myös perspektiiviä, joka joukkueella on Counter-Strikesta. Paras mieleeni tuleva esimerkki on pelaajien Nemanja ”nexa” Isaković ja Nemanja ”huNter-” Kovač liittyminen G2-tiimiin.

Ranskankieliset CS:GO-ammattilaiset olivat pahamaineisia siitä, että he eivät olleet koskaan kyenneet pelaamaan Miragea hyvällä tasolla. Asiat ovat muutoksessa, mutta minun aikanani suurin osa tiimeistä jätti tämän kartan listan pohjalle ja vältti sitä kaikin keinoin joko veto-oikeudella tai kuudentena karttana. Kun nexa ja huNter liittyivät G2:een, he toivat tietämyksensä ja ymmärryksensä kartasta, jolloin G2 pystyi pelaamaan sitä hyvällä tasolla todella nopeasti.

Minulla oli oma silmiä avaava kansainvälinen kokemus, kun vielä pelasin CS 1.6:ta. Kyseisen version urani lopussa siirryin EPS Alpenista EPS Germanyyn ja sain selville, että kommunikaatio oli paljon virtaviivaisempaa ja asiaan keskittyvää kuin ranskankielisissä tiimeissäni oli ollut. Opin kommunikoimaan tehokkaasti, mikä tapahtui vain siksi, että aloin pelata erilaista lähestymistapaa käyttävien pelaajien kanssa.

Haitta: Kommunikaatioesteet

Kommunikaatio itsessään kerää usein huomiota ihan syystä, kun puhutaan kansainvälisen kokoonpanon rajoituksista. Olisi vilpillistä teeskennellä, että kommunikointi toisella tai kolmannella kielellä ei haittaisi suorituksia korkeimmalla tasolla.

Voisin väittää, että kommunikaation rajoitukset huomaa todella vasta ääritilanteissa. Huipputasolla Counter-Strike on niin pienistä yksityiskohdista kiinni, että sekunti tai kaksi voi ratkaista eron 16:14-voiton ja -tappion välillä. Kaksi elementtiä, joiden yhdistyminen aiheuttaa häslinkiä kansainvälisen joukkueen kommunikaatiossa, ovat paine ja yllätys.

Näissä olosuhteissa, jos jokin ei mene suunnitelman mukaan tai kun vastustaja ilmaantuu epätavalliseen paikkaan tai yllättää jonkun, pelaaja joutuu etsimään oikeaa sanaa, mikä vaatii ylimääräistä vaivaa. Tämä voi viedä sen kuuluisan sekunnin, joka saattaa pilata kaiken.

Haluan kuitenkin mainita, että toisella kielellä kommunikoinnissa on myös etuja. Koska käytössä oleva sanasto on pienempi, joukkueilla on usein selkeämpi kommunikaatio ja vähemmän häiriöitä turhista keskusteluista ja valituksista.

Se oli ainakin minun kokemukseni, kun pelasin kansainvälisissä joukkueissa. Menimme suoraan asiaan lisäämättä valituksia tai turhia huomioita lauseisiimme.

Tiimikaverien väliset siteet

Yksi aliarvostetuimmista haasteista kansainvälisellä joukkueella on pelaajien välisten suhteiden laatu. Uskomukseni on – vaikka siitä voikin väitellä – että kokoonpano, jonka jäsenillä on hyvät suhteet keskenään, pärjää osiensa summaa paremmin.

1.6-urani aikana siirryin alueelta toiselle ja sain selville, että kommunikaatio oli paljon virtaviivaisempaa ja asiaan keskittyvää kuin ranskankielisissä tiimeissäni oli ollut.

Ihmisryhmään sitoutuminen ja jonkin itseään suuremman osana oleminen voi olla ratkaisevassa osassa lisäämässä hieman ylimääräistä vaivannäköä, joka vaikuttaa pidemmän päälle. ”Tiiminä” tunnettu psykologinen kokonaisuus ei tapahdu vain palvelimella vaan myös sen ulkopuolella.

Se tapahtuu ennen kuin harjoitukset alkavat ja niiden jälkeen, kun ihmiset vielä keskustelevat. Se tapahtuu matkalla tapahtumiin, päivällisellä ennen ottelua tai vapaa-ajan viettäminen vapaapäivinä. Tässä muun kuin äidinkielen puhuminen voi todella haitata yhteyden muodostamista muihin ihmisiin.

Erityisesti kun tiimeissä on ihmisryhmiä, jotka puhuivat alun perin samaa kieltä, on vaara käyttää kyseistä kieltä tottumuksesta ja jättää loppuryhmä ulkopuolelle. Ihmiset eivät tee näin siksi, että haluaisivat jättää muut tiimistä ulkopuolelle, vaan koska aivot ovat tottuneet toimimaan vähimmällä vaivalla, ja äidinkielen puhuminen sujuu vaivatta.

Siinä mielessä suosittelen johtoa yhdistämään eri kieliä puhuvia ihmisiä tiukasti hotellihuoneissa, ravintolapöydissä ja muissa tilanteissa, joissa he toimivat yhdessä. Tulisi pyrkiä tietoiseen vaivaan pysyä englannissa ”osana ryhmää” ja luoda siitä kaikille sopiva kokonaisuus.