Mikä on GSL-tyyppinen turnausmuoto?

Kuinka GSL-tyyppinen turnausmuoto toimii?

GSL-styyppinen turnausmuoto on ottanut paljon vaikutteita kahden ottelun pudotusjärjestelmästä. Käytännössä kaksi ensimmäistä ottelua pelataan normaalisti ja voittava joukkue siirtyy voittajien kaavioon ja häviäjä häviäjien kaavioon.

GSL-tyyppisessä turnausmuodossa kilpailevilla joukkueilla kolme yritystä päästä jatkoon ryhmästä. Kahdella voitolla pääsee jatkamaan turnauksessa. Kahdesti häviämällä putoaa turnauksesta.

Vaikka käytimme kaaviota rakenteen osoittamiseen, perinteiset GSL-tyyppiset ryhmät näytetään taulukossa round robin -ryhmiä vastaavasti. Neljän joukkueen ryhmässä on varsin helppoa ymmärtää, mitkä joukkueet pääsevät jatkoon ja mitkä on eliminoitu, kun jako tapahtuu suoraan keskeltä.

Turnausmuoto on todella joustava ja sitä voidaan käyttää turnauksissa, jotka käyttävät mitä tahansa sarjamuotoa aina paras yhdestä -muodosta paras seitsemään -muotoon saakka. Sitä voidaan myös muokata sopimaan erilaisiin kilpailuihin, esimerkiksi päästämällä kolme joukkuetta jatkoon ja vähentämällä yksi ottelu tapahtuman ryhmävaiheesta tai yksinkertaisesti tuplaamalla osallistuvien joukkueiden määrän. Toinen vaihtoehto on käyttää sitä vain sijoittamiseen, jolloin joukkueet päätyvät tulevan kaavion eri puolille.

Luonnollisesti muodolla on omat rajoitteensa. Suuri rajoite on, että ryhmien luonteen takia vastaan voi tulla enintään kolme joukkuetta. Kun ryhmiä käytetään suurissa turnauksissa ja kun pudotuspelikaaviota yritetään muodostaa, seurauksena voi olla odottamattomia tuloksia. Koska jatkoon tarvitaan vain kaksi voittoa tai putoamiseen kaksi tappiota, aamun huono alku voi saada turnauksen ennenaikaiseen päätökseen.

Toinen kritiikki, jota tämä turnausmuoto on saanut, on suuri todennäköisyys uusintaottelulle pudotuspeleissä. Round robin -ryhmään verrattuna GSL-tyyppisen muodon uusintaottelut saattavat heikentää kilpailullista reiluutta. Jos esimerkiksi avausottelussa joukkue A voittaa joukkueen B 2–0, mutta häviää sitten pudotusottelussa 2–1, he putoavat vaikka ovat voittaneet enemmän karttoja. Vasta-argumentti on, että pudotusottelulla on enemmän merkitystä ja sitä painotetaan enemmän, koska se on pidemmällä turnauksessa.

Esimerkiksi sveitsiläisessä järjestelmässä pelataan huomattavasti suurempi määrä otteluita. Jokainen joukkue osallistuu vähintään kolmeen ja enintään viiteen, ja jokaisella joukkueella on mahdollisuus pelata toisiaan vastaan. Tämä johtaa suurempaan ottelumäärään ja teoreettisesti sallii tarkemmat sijoitukset turnauksen pudotuspeleihin.

Mikä on GSL-tyyppisen turnausmuodon alkuperä?

GSL-tyyppinen turnausmuoto, joka tunnetaan myös kaksoisturnausmuotona, sai alkunsa StarCraftista. Vaikka sen nimi tuleekin Global StarCraft II League -turnauksesta, josta se tuli tunnetuksi, sitä käytettiin lähes kymmenen vuotta ennen kuin kyseinen turnaussarja alkoi.

GSL-tyyppistä muotoa voidaan myös muokata erilaisiin kilpailuihin.

Muodon ensimmäinen merkittävä käyttö oli vuoden 2002 SKY Ongamenet Starleaguen karsintavaihe. Sitä käytettiin round robinin sijaan vähentämään pelattavien otteluiden määrää ja nopeuttamaan turnausta sekä varmistamaan, että tasatilanteita ei tule.

Sitä käytettiin ajoittain alkuperäisen StarCraftin kanssa ennen kuin SCII julkaistiin, ja se nousi suosioonsa vuonna 2010 turnauksessa, josta se on saanut nimensä. Sitä alettiin käyttää muissa peleissä vasta pari vuotta myöhemmin vuonna 2012, kun turnausmuotoja käsittelevä HLTV.org-artikkeli julkaistiin. Kesti yli vuoden ennen kuin ensimmäinen CS:GO-tapahtuma käytti tätä muotoa DreamHack Bucharest 2013:ssa. Sen jälkeen sitä käytettiin ensimmäisessä CS:GO-Major-turnauksessa DreamHack Winter 2013:ssa.

Missä turnauksissa käytetään GSL-tyyppistä muotoa?

GSL-tyyppistä muotoa käytetään useissa esports-tapahtumissa. Ei ole yllättävää, että se on edelleen yleinen tapa StarCraft II -piireissä, jossa sitä käytetään useissa GSL-turnauksissa, mukaan lukien Code S- ja World Championship Series (WCS) -piirit. Sitä käytettiin myös Blizzcon-finaaliturnauksessa vuonna 2019.

GSL-tyyppisessä turnausmuodossa kilpailevilla joukkueilla kolme yritystä päästä jatkoon ryhmästä. Kahdella voitolla pääsee jatkamaan turnauksessa. Kahdesti häviämällä putoaa turnauksesta.

Luonnollisestikaan se ei ole ainoa käytettävä muoto. Monet turnaukset käyttävät yhä puhdasta tuplaeliminaatiota tai round robinia ryhmävaiheessa, tai ne ovat kutsuturnauksia, jotka pohjautuvat kerrasta poikki -karsintaan. Huomattava esimerkki on suositut GSL vs The World -tapahtumat, jotka asettavat pelaajat suoraan kerrasta poikki -karsintaan.

StarCraftin ulkopuolella turnausmuoto saa paljon huomiota CS:GO:ssa. BLAST Premier Spring Seriesiä lukuun ottamatta kauden 2020 neljästä ensimmäisestä offline-tapahtumasta kolme käytti jonkinmoista GSL-muotoa. Vuonna 2019 kuusi yhdeksästätoista S-tason offline-turnauksesta käytti turnausmuodon puhtainta muotoa ja kahdeksan lisää käytti muokattua versiota.

Tapahtumat, jotka eivät käyttäneet GSL-tyyppistä turnausmuotoa, säilyttivät joko perinteisen round robin -tyylin ja siirtyivät suoraan pudotuspelikaavioon tai käyttivät sveitsiläistä järjestelmää, kuten kaikissa CS:GO:n Major-turnauksissa vuoden 2017 alusta lähtien.

Turnausmuodon kahden pääkäyttäjän lisäksi sitä käytetään monissa muissakin peleissä: alkuperäisen StarCraftin tapahtumissa, Rainbow Six: Siegen monissa tapahtumissa, mukaan lukien vuosittainen Six Invitational, sekä Dota 2 monissa Major- ja Minor-kalenterin tapahtumissa. League of Legends on yksi suurimmista peleistä, joissa GSL-tyyppistä muotoa ei juuri käytetä, sillä sen kaikki suuret turnaukset käyttävät round robinia ryhmävaiheessa.

Täydellistä järjestelmää esports-turnauksille ei ole olemassakaan. Jokainen tapahtuma vaatii erilaisen rakenteen, joka nojaa siihen, miten turnaus on suunniteltu. GSL-tyyppisestä muodosta on tullut suosittu monien esports-pelien turnauksissa, sillä se tarjoaa tehokkaan tavan edetä turnauksessa.